Need a hand?

Suuren määrän rikollisia tekoja tavoitteena on tuottaa voittoa yksilölle tai ryhmälle, joka suorittaa teon. Rahanpesu on näiden rikollisten tuottojen käsittelyä niiden laittoman alkuperän peittämiseksi. Tämä prosessi on kriittisen tärkeä jatkuvasti vastustamaan rahanpesutoimintaa.

Laiton asekauppa, salakuljetus ja järjestäytyneen rikollisuuden toimet, mukaan lukien esimerkiksi huumekauppa ja prostituutioliigat, voivat tuottaa valtavia summia rahaa. Kavallus, sisäpiirikauppa, lahjonta ja tietokonepetokset voivat myös tuottaa suuria voittoja ja luoda kannustimen 'laillistaa' rikollisesti hankitut varat rahanpesun kautta.

Kun rikollinen toiminta tuottaa huomattavia voittoja, yksilön tai ryhmän on löydettävä tapa hallita varoja herättämättä huomiota taustalla olevaan toimintaan tai siihen osallistuviin henkilöihin. Rikolliset tekevät tämän naamioimalla lähteet, muuttamalla muotoa tai siirtämällä varat paikkaan, jossa ne todennäköisesti herättävät vähemmän huomiota.

Rahanpesun vastainen työryhmä (FATF) perustettiin G7-huippukokouksessa Pariisissa vuonna 1989 kehittämään koordinoitua kansainvälistä vastausta kasvavaan huoleen rahanpesusta. He kehittivät pian 40 suositusta, jotka määrittelevät toimenpiteet, jotka kansallisten hallitusten tulisi toteuttaa tehokkaiden rahanpesun vastaisten ohjelmien toteuttamiseksi.

Termi 'rahanpesun estäminen' viittaa kaikkiin politiikkoihin ja lainsäädäntöön, jotka pakottavat rahoituslaitokset aktiivisesti valvomaan asiakkaitaan rahanpesun ja korruption estämiseksi.

AML-menettelyt ja -käytännöt koordinoidaan kansallisten viranomaisten (esim. NCA Isossa-Britanniassa) ja kansainvälisten järjestöjen (esim. FATF tai YK:n huume- ja rikostoimisto) toimesta. Ne kaikki työskentelevät jatkuvasti haastavien rahanpesun vastaisten toimien parissa.

AML:n sääntely perustuu 5. rahanpesun vastaisen direktiivin: 19. kesäkuuta 2018 5. rahanpesun vastainen direktiivi (Direktiivi (EU) 2018/843), joka muutti 4. rahanpesun vastaista direktiiviä, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Jäsenvaltioiden oli saatettava tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 10. tammikuuta 2020 mennessä.

Nämä muutokset toivat merkittävän parannuksen, jotta unioni voisi paremmin estää rahoitusjärjestelmän käytön rahanpesuun ja terrorismin rahoittamiseen.

Nämä muutokset tehtiin:

• Paranna läpinäkyvyyttä perustamalla julkisesti saatavilla olevat rekisterit yrityksille, trusteille ja muille oikeudellisille järjestelyille;
• Tehosta EU:n rahanpesun selvittelykeskusten valtuuksia ja anna niille pääsy laajaan tietoon tehtäviensä suorittamiseksi;
• Rajoita anonymiteettia, joka liittyy virtuaalivaluuttoihin ja lompakkopalvelujen tarjoajiin, mutta myös prepaid-kortteihin;
• Laajenna kriteerejä korkean riskin kolmansien maiden arvioinnissa ja paranna turvatoimia taloudellisille transaktioille tällaisiin maihin ja niistä;
• Perusta keskuspankkitilien rekisterit tai hakujärjestelmät kaikkiin jäsenvaltioihin;
• Paranna yhteistyötä ja tiedonvaihtoa rahanpesun vastaisten valvojien kesken sekä heidän ja vakavaraisuusvalvojien ja Euroopan keskuspankin välillä.